Miksi kiirehdimme?
Nykyinen hektinen elämänrytmi haastaa hyvinvointimme ja terveytemme monin tavoin. Havahduin itse vuosia sitten työ- ja perhe-elämän ja aikataulupaineiden ristiaallokossa voimakkaaseen kokemukseen siitä, että arkeni palapeli ei enää pysynyt koossa. Ymmärsin, että pysähtyminen tulee pian – joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Omalta osaltani onnistuin pysäyttämään – tai ainakin hidastamaan hieman – kiireen kierrettä ajoissa.
Sittemmin etätyö on helpottanut palapelin rakennustani. Jotain kuitenkin kertoo se, että olen nopeasti löytänyt uusia tapoja sisällyttää arkeeni menoja, velvollisuuksia ja uusia aikataulupaineita. Uudet asiat kiinnostavat, haluan oppia lisää, tehdä lisää, kokea lisää. Ja kun kalenterista vapautuu tilaa (esimerkiksi työmatkoista), täytän sen nopeasti jollakin muulla – ja kenties vielä aiempaa täydemmäksi.
Jooga oli ollut minulle jo nuoruudessani keino rauhoittua ja pysähtyä nykyhetkeen. Vaati kuitenkin suurta muutosta raivata tilaa joogalle nykyisessä täyteen tupatussa arjessani. Kun lopulta pystyin sen tekemään, olivat säännöllisen joogaharjoituksen vaikutukset arkeen jopa hämmästyttävät. Tämä ei toki heti ollut itselleni ilmeistä. Arkeni rauhoittui ja sain keinoja käsitellä joka puolella ympäröiviä odotuksia ja ja stressiä.
Mutta kuinka ollakaan – kun aloin palautua ja löytää itseni kaiken kiireen keskeltä, tunsin taas voimavarojeni riittävän vaikka mihin. Tämä luonnollisesti johti tieni kohti uusia mielenkiintoisia polkuja tutkittavaksi, vuoria valloitettavaksi. Opiskelin jooganopettajaksi. Päivätyöni ohella iltani ja viikonloppuni alkoivat täyttyä joogan opiskelusta (avartavaa), tuntien suunnittelusta ja ohjaamisesta (palkitsevaa), verkkosivujen laatimisesta (ihana mahdollisuus käyttää luovuuttani) – eikä omalle joogaharjoitukselleni yhtäkkiä ollutkaan aikaa. Vaikka nautin kaikesta tekemisestäni, tunsin taas lipuvani kauemmas omasta hyvinvoinnistani.
Joogalla on hyvin kokonaisvaltainen merkitys ihmisen hyvinvointiin. Joogan menetelmä kytkeä yhteen mielen ja kehon vahvistuminen ja rauhoittuminen on vastaansanomaton. Miksi silti joudumme kamppailemaan itsemme kanssa matolle päästäksemme? Suurin kompastuskivi tiellämme on oma egomme. Halumme saada kaikki ja olla luopumatta mistään.
Tässä vaiheessa omaa joogapolkuani tarkastelen siis kiinnostuneena tätä haastetta: mistä olisin seuraavaksi valmis luopumaan? Hyväksyen sen, että tämän kirkastuminen ei tapahdu hetkessä. Luottaen siihen, että säännöllinen joogaharjoitus auttaa elämäni palasia asettumaan taas kohdilleen. Ja kenties ratkaisu lopulta löytyy ponnistelematta kuin itsestään.
Lempijooga syntyi halustani luoda ihmisille paikkoja pysähtyä edes hetkeksi. Haluan auttaa ihmisiä kohtaamaan oman itsensä, tuntemaan itsensä ja löytämään sisäisen voimansa. Lempeän hathajoogan myötä yhteys omaan itseen vahvistuu. Hengityksen ja liikkeen kanssa työskentelemällä opimme rauhoittamaan myös mieltämme. Tervetuloa löytämään ja kulkemaan (kiirettömiä) joogapolkuja kanssani <3